Romantiikka

Romantiikka

 

Romantiikan tärkeimpiä kirjalijoita on Brönten Perhe eli englantilaiset sisarukset Charlotte, Emily ja Anne, myös Jane Austen, Edgar Allan Poen, Gerge Gordon Byron, Alexandre Dumas vanhempi, Nikolai Gogol, Johan Ludvig Runeberg ja Elias Lönnrot

 

Brönten perhe johon kuului englantilaiset sisarukset Charlotte (1816-1855), Emily (1818-1848) ja Anne (1820-1849). He ovat tunnettuja runoilijoita sekä kirjailijoita. Sisarusten romaaneissa päähenkilöt ovat usein vahvoja naisia ja kirjoissa on onkin usein romanttinen sävy. Heidän kuuluisia teoksiaan ovat mm. Humiseva Harju, Kotiopettajattaren romaani ja Wildfell Hallin asukas.

 

Jane Austen (1775-1817) oli englantilainen kirjailija, joka tunnetaan nykyäänkin ironiastaan ja huumoristaan ja sen aikaisten naisten kuvauksista. Hän poikkesi huomattavasti muista sen ajan naisita sillä hänellä oli huomattavasti parempinkoulutus. Austenin tuotanto on painottunut rakkaustarinoiden puolelle, niin kuin romaanissa Ylpeys ja ennakkoluulo. Hänen muita tunnettuja teoksiaan ovat Järki ja tunteet sekä Emma.

 

Edgar Allan Poe oli amerikkalainen (1809-1849) oli runoilija ja kirjailija. Hänet tunnetaan jännitys- ja kauhunovelleistaan ja häntä pidetään rikoskirjallisuuden kehittäjänä. Poe käytti teoksissaan symbolismia. Tunnettuja teoksia ovat mm. Korppi(runo), Rue Morguen murhat ja Punaisen kuoleman naamio.

 

George Gordon Byron (1788-1824) oli englantilainen runoilija. Hän oli romanttisen liikkeen johtohahmo ja on vieläkin suosittu kirjailija.Hän on tunnettu teoksista Don Juan ja Childe Haroldin pyhiinvaellusmatka.

 

Alexandre Dumas vanhempi oli Ranskalainen (1802-1870) romantiikan ajan romaanikirjailija. Suosioon hän nousi kirjoitettuaan ensimmäisen näytelmänsä 1829.Dumas vanhemman tunnetuimmat teokset ovat Kolme muskettisoturia ja Monte-Criston kreivi.

 

Nikolai Gogol oli venäläinen kirjailija (1809-1852) joka kirjoitti satiirisia kirjoja. Hänen teoksiaan oli Reviisori (josta synty iso skandaali ja hän joutui lähtemään maanpakoon), kuolleet sielut ja myöskin Päällystakki.

Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) olu suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hänen käsialaansa on suomen kansallislaulun maamme-sanat. Hänen kirjallista tuotantoa on Vänrikki Stoolin tarinat ja Hirvenhiihtäjät.

Elias Lönnrot (1802-1884) kokosi suomen kansalliseepoksen Kalevalan.

 

 

Romantiikka painotti tunteita, mielikuvitusta ja vapautta. Luonnon 

merkitystä korostettiin sekä kielessä että taiteissa. Romantiikan ajalla

oltiin erityisen kiinnostuneita henkimaailmasta, unikuvista, 

ihmissielun pimeästä puolesta ja muusta ”epätavallisesta”. Sankarillisia

yksilösaavutuksia ihailtiin.

 

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Romantiikka

 

Romantiikalle oli tyypillistä kansallisen aineksen korostaminen. 

Saksalaisessa romantiikan ajan kirjallisuudessa oli enemmän huumoria 

kuin tuon ajan englanninkielisessä kirjallisuudessa. 

 

Oppikirjasta Särmä, Otava 2012

 

 

Romantiikkaan vaikuttaneet asiat 

 

Romantiikka nähtiin valistuksen vastakohtana. Ajattelu tapa alkoi vähitellen muuttua kun ihmiset alkoivat kyllästyä järkiperäiseen ajatteluun. Ihmiset alkoivat olla enemmän kiinnostuneita oman maansa historiasta. Kiinnostus kansojen alkuperään lisäsi kiinnostusta kansanrunouteen ja satuihin. Luonnon merkitystä alettiin korostamaan kielessä sekä taiteessa. Oltiin yleensäkin kiinnostuneita kaikesta "epätavallisesta" . Vallankumoksen jälkeiset tapahtumat muuttivat ihmisten käsityksiä asioista. Tasavaltaisuutta seurasi terrori,despotia ja itsevaltius. 

 

Lähteet:

http://muotoiluhistoria.wikispaces.com/Romantiikka

http://fi.wikipedia.org/wiki/Romantiikka#Valistuksen_ja_realismin_v.C3.A4liss.C3.A4

 

 

 

ROMANTIIKKA TEKSTIKATKELMAT

 

 

Inarijärvi

(Lapinmaalla)

 

Etäällä pohjan mailla hylätty järvi on,

nimeä saaret vailla, ja ranta alaston. 

Hein`ajalla sen sulaa jää, 

kun kesä Lappiin kiirehtää; 

mut syyskuun yö sen aallot taas jälleen jäädyttää.

Ja vuoret kuvastuvat sen kalvoon sinervään, 

ja lappalainen silloin käy kalaa pyytämään. 

Siell` uipi sorsa suruton, 

ja peuralaumat rannall ́ on, 

ja taajat sääskiparvet pimentää auringon.

Ja kerran tietää tahtoi nyt lappalaiset nuo, 

kuink, syvä olla mahtoi Inarijärvi tuo.

Köys` katkes; laulu kuultihin: 

”Niin syvä on kuin pitkäkin!”

– Sen syvyyttä ei ole mitattu sittemmin.

Oi, järvi pohjolassa,

sä köyhä-maineinen,

ei toista maailmassa

sun laistas, poloinen;

siell` lymyss` olet vuoriston, hylätty, halpa, arvoton,

ja lyhyet on kesäs ja talves pitkät on.

 

Zachris Topeliuksen

 

Lähde: http://www02.oph.fi/etalukio/aidinkieli/kurssi4/ladattava_materiaali/tehtava-14.pdf

 

******************************************************************

Villiruusu

 

Näki poika ruususen, 

ruusun kankahalla, 

nuoren huomenhohtoisen, 

luokse riensi riemuiten innoll' ihanalla. 

Punaruusu, ruusunen, 

ruusu kankahalla.

Poika virkkoi: 

”Poimin sun ruusu kankahalla!”

Ruusu virkkoi: 

”Vihlaisun saat, ett' aina muistat mun, 

liiku loitommalla!” 

Punaruusu, ruusunen, ruusu kankahalla.

Poimi poika huimapää ruusun kankahalla; 

ruusu pisti ryöstäjää, ah! ja voi! 

jo voihki tää tuskan tuiman alla. 

Punaruusu, ruusunen ruusu kankahalla.

 

J. W. Goethe

suom. Otto Manninen

 

Lähde: http://www02.oph.fi/etalukio/aidinkieli/kurssi4/ladattava_materiaali/tekstinayte-g.pdf