Realismi

Ihanteellisten kansankuvien ja melodramaattisten rakkaus- ja seikkailuromaanien jälkeen kirjallisuudessa käännettiin seuraava sivu. Maailma, teknologia ja ihmisten elämä kehittyi ja muuttui nopeaa vauhtia 1800-luvulla. Romantiikan fantasiahakuisuudelle syntyikin vastapainoksi realismi 1800-luvun puolivälissä vallankumouksen jälkeisessä Ranskassa. Kaikkialla näkyvä kurjuus ja ihmisten synkkä arki eivät enää sallineet pakoa romantiikan ihannemaailmaan. Realismin syntymistä vauhdittikin juuri teollistuminen ja sitä kautta työ- ja elinolojen huonontuminen sekä eriarvoisuuden lisääntyminen. Realismin syntyyn vaikuttivat myös kehitykset tieteessä (Charles Darwin) ja yhteiskuntafilosofiassa (Karl Marx). Empirismi, pragmatismi ja tätä kautta objektiivisen todellisuuden arvostus yleistyivät.

Hiljalleen modernisoituva yhteiskunta ei kyennyt huolehtimaan kaikista kansalaisistaan ja ongelmat alkoivat kasaantua ja tulla näkyviin. Kirjailijat käänsivätkin katseensa elämän varjoupuoliin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Etenkin sosiaaliset ja yhteiskunnalliset ongelmat ja köyhälistön elämä tulivat näkyviksi 1850 -luvulla kehittyneen realismin myötä. Kurjat työolot ja riisto nousivat keskeisiksi teemoiksi kirjoissa.

Realististen kirjailijoiden tarkoituksena oli kuvata todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti oli ja samalla nostaa esiin erilaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Realismi siis toisin sanoen vastusti aiempaa idealistista ja romanttista kirjallisuuskäsitystä. Maailman selittäminen romanttisesti, mystisesti ja uskonnollisesti väheni ja miltei lopppui. Esimerkiksi ihmisten oloja ja elämää ei enää haluttu kuvata ihanteellisessa valossa, vaan pyrittiin näyttämään todellisuuden karuus, sitä kaunistelematta.

Teoreettiset aatteet realismin takana

1) Positivismi - todellisuutta on se, mikä on silmin nähtävissä ja korvin kuultavissa sekä mitattavissa matemaattisin mittatikuin (Auguste Comte)

2) Karl Marxin opit "köyhä ihminen ei ole itse syypää kurjuuteensa vaan on taloudellisten lakien uhri"

3) Darvinismi (evoluutioteoria)

Tyypilliset piirteet kirjallisuudessa ja muissa taiteissa

Realismille ominainen piirre on sen nimensä mukainen pyrkimys todenmukaisuuteen ja irti ihanteellisuudesta, yliluonnolisuuksista ja epäuskottavuudesta. Realismiin luokiteltavat teokset pyrkivät myös usein osoittamaan jonkin näköistä yhteiskunnallista kritiikkiä. Tämän kritiikin kohteena oli usein keskiluokka ja se oli peräisin työväenluokalta.

Todellisuuden kuvaamiseen pyrkiessä tunteiden sija taiteessa alkoi väistyä. Mielikuvituksesta tuli vähemmän arvostettua, sillä sen katsottiin vääristävän todellisuutta ja näin olevan haitaksi "todelliselle taiteelle".

Realismin ajan aiheet olivatkin huomattavasti aiempaa totuttua arkisempia ja jokapäiväisempiä. Nykyaikaa ja tulevaisuutta alettiin arvostaa historian ja menneisyyden sijasta. Olennaista kirjoissa oli, että kirjan tapahtumat sijoittuvat samaan todellisuuteen ja samankaltaiseen paikkaan ja oloihin, joissa kirja on syntynyt. Näin ollen, myös kirjojen henkilöt löytyivät aiempaa lähempää.

Realismin myötä romaanista tuli eurooppalaisen kirjallisuuden merkittävin kirjallisuudenlaji. Realismi tavoitti keskiluokan erityisen hyvin ja realistisen kirjallisuuden myötä keskiluokka sai tietoa muista väestöryhmistä, joihin sillä ei ollut suoria kontakteja.

Naturalismi (Inhorealismi)

Realismin myöhäistä äärimuotoa kutsutaan Naturalismiksi. Aiemmin naturalismia kutsuttiin inhorealismiksi. Naturalismi kuvaa arkipäivää ja sen monesti traagisia olosuhteita työläisyhteiskunnissa tai keskiluokan perheissä. Kirjallinen naturalismi heijasti aikansa luonnontieteiden saavutuksia - lähestymistapa oli kaavamainen, mutta naturalismi vaikutti kirjallisuuden kehitykseen (henkisten ja psykologisten tekijöiden mukaan ottaminen). Merkittävimpiä narutalisteja ovat Émile Zola ja Guy de Maupassant.

Maaginen realismi

Maaginen realismi on kirjallisuuden tyylilaji, jossa maagiset elementit ovat osa muuten tavallista tai "normaalia", realistista ympäristöä ja maailmaa. Se on siis eräällä tapaa realismin ja fantasian yhteensulautumista.

Kauden tunnettuja kirjailijoita ja teoksia

Ranska

Gustave Flaubert

Gustave Flaubert oli 1821 -1880 elänyt ranskalainen realismin ajan kirjailija ja intellektuelli. Hänen tunnetuin teoksensa on romaani "Rouva Bovary", joka kertoo naisesta, joka on hulvaantunut romanttisesta kirjallisuudesta ja pyrkii elämään lukemansa mukaan. Kirja siis itsessään tuntuu pilailevan maailmaa aiemmin vallinneen taiteensuuntauksen, eli romantiikan kustannuksella. (Tosin Flaubert on ilmaissut, ettei katsonut olevansa moisen yläpuolella sanoessaan "Minä itse olen rouva Bovary.")

Honoré de Balzac

Yksi Balzacin tunnetuimmista teoksista on Ukko Goriot.

Englanti

Charles Dickens

Charles Dickens (1812-1870) oli englantilainen viihdekirjailija. Hänen tuotoksiinsa liittyi usein romantiikkan päin nojaavia hahmoja ja realismille epätavallista fantasiamaisuutta. Tästä huolimatta hän kuvaa viktoriaanista maailmaa todenmukaisesti ja erityisesti 'lasten maailmaa' ja sen julmuuksia. Kirjoittaessaan hän pyrkii tarkkaan todenmukaisuuteen. Dickensin tunnettuja teoksia ovat Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit, Oliver Twist ja David Copperfield.

Charlotte Brönte: Merkittävin teos Kotiopettajaren Romaani.

Emily Brönte: Merkittävin teos Humiseva Harju.

Mary Ann Evans (George Eliot): Merkittävin teos Rehdin miehen rakkaus.

Venäjä

Venäläisten realistien, kuten Dostojevskin ja Tolstoin kirjoissa kertoja saattaa eläytyä henkilöiden ajatusmaailmaan ja mielensisäisiin liikkeisiin, jolloin puhutaan psykologisesta realismista.

Fjodor Dostojevski

Vuosina 1821-1881 elänyt Dostojevski kuvasi ihmsmieltä hyvin monipuolisesti. Hänen hahmonsa eivät asetu yleisiin rooleihin vaan hän kykeni löytämään paantuneimmasta rikollisestakin jotain hyvää. Dickensin tavoin Dostojevski kuvasi paljon lapsien kohtaamia ongelmia. Tämän lisäksi esim. hänen ortodoksisuutensa paistoi usein hänen kirjoituksistaan läpi. Tämä näkyy mm. vahvasti hänen yhdessä merkittävämmissään romaaneissaan "Rikos ja rangaistus" katumuksen teemana.

Leo Tolstoin: Tunnettuja teoksia: Anna Karenina ja Sota ja rauha

Anton Tšehov: Yksi Tšehovin tunnetuimmista teoksista on näytelmä nimeltään Lokki.

Yhdysvallat

Mark Twain

Mark Twain oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan humoristisista ja satiirisista teoksistaan. Twain eli vuosina 1835-1910 ja hän oli aikansa tunnetuimpia kirjailijoita. Hänen kehityskertomuksensa pohjautuvat paljolti hänen omiin kasvukokemuksiinsa Yhdysvaltojen etelävaltioissa, erityisesti Mississippijoen varrella. Twainin tunnetuimpia teoksia ovat: Huckleberry Finnin seikkailut (Adventures of Huckleberry Finn) ja Tom Sawyerin seikkailut.

Norja

Henrik Ibsen

Teoksia (näytelmiä): Nukkekoti ja Villisorsa.

Ibsenin näytelmät ovat realistisia draamoja, joissa näytelmän hahmot näyttävät tavallisilta, puhuvat arkielämästä tutulla tavalla sekä toimivat luonnollisilta vaikuttavissa ympäristöissä. Näytelmistä poistettiin myös kaikki ylimääräinen teatraalisuus sekä epäuskottavat elementit, jotta yleisö kokisi esityksen totena ja "todellisuuden illuusio" syntyisi.

Suomi

Minna Canth

Minna Canth on tunnetuimpia suomalaisia 1880- ja 1890-luvun realisteja, ja hän kirjoitti novelleja, romaaneja ja näytelmiä. Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija Aleksis Kiven jälkeen. Canthia pidetään myös ensimmäisenä nykysuomalaisena kirjailijana. Canthin tunnetuimpia teoksia ovat mm. Anna Liisa, Papin perhe ja Työmiehen vaimo.

Juhani Aho

Juhani Ahon tunnetuimpia teoksia ovat Papin tytär ja Papin rouva, jotka kuvaavat naisen asemaa yhteiskunnassa.