Renessanssi

RENESSANSSI


Renessanssia pidetään antiikin kulttuurin uudelleen heräämisen aikana. Antiikin arvostus näkyi tieteissä, taiteissa, kuten kirjallisuudessakin. Antiikin klassikoita käännettiin latinaksi ja inspiraatiota haettiin antiikin myyteistä ja taruista.Tämä ajanjakso sijoittui n.1400-luvun puolivälin ja 1600-luvun välille.

Tärkeimpiä tyylipiirteitä renessanssin aikaan olivat:
  • yksilön ylistäminen
  • ihmisyyden korostaminen
  • ihmiskuvan syvempi tarkastelu
 Lisäksi renessanssin aikana kriittinen asenne kirjallisuutta kohtaan yleistyi, ja sen ansiosta omaa mielipidettä uskallettiin tuoda enemmän julki.
Kirjallisuus viihteellistyi ja fantasiointi jätti jälkensä renessanssin aikaiseen kirjallisuuteen. Sen myötä syntyi mm. fantasian maailmasta kertovat pastoraalit.


William Shakespeare 

Hän oli Englantilainen runoilija ja näytelmäkirjailija. Koko länsimainen maailma tuntee hänen nimensä ja näytelmänsä. Hän oli aikansa etevimpiä kirjoittajia ja hänen katsotaan myös olleen koko historian merkittävimpiä kirjoittajia. Kaikkiaan hänen näytelmiään syntyi 37. Shakespearen kuuluisimmat teokset ovat "Hamlet" (1607) ja "Romeo ja Julia" (1597) Suomessa Shakespeare tunnettiin jo 1700-luvulla. 







Francesco Petrarca


Syntyi 20.heinäkuuta.1304. Renessanssin synty jäljitetään Italiaan ja kirjailijoista Petrarcaan (1304-1374) ja Boccaccioon. Hän on tunnetuin sonettirunoilija William Shakespearen kanssa. Petrarca itse oli italialainen runoilija, humanisti ja renessanssifilosofi. Häntä pidettiin Danten ohella "Renessanssin isänä". Myöhemmät humanistit pitivät Petrarcaa esikuvanaan.Hän sai kaksi lasta ja kuoli 19.heinäkuuta.1374.





 
 Giovanni Boccacio

 Giovanni Boccaccio oli italialainen runoilija ja kirjailija. Hän eli vuosina 1313-1375. Boccaccio oli erikoistunut novellien kirjoittamiseen, sekä häntä pidetään novellien luojana. Hän oli myös ensimmäinen, joka loi novelleihin kaikkitietävän kertojan sekä draaman. Boccaccio kertoi novelleissaan keskiajan lopun Euroopasta. Tunnetuin hänen töistään on romaani Decamerone. Sitä pidetään mestariteoksena. Siinä Boccaccion romaanin hahmot ovat epätyypillisiä ajalleen. Hän kuvaa henkilöt realistisina, älykkäinä ja elollisina. Yleensä hänen aikansa kirjailijat vaalivat keskiaikaisia hyveitä, kuten hurskautta ja ritarillisuutta. Muita hänen tunnettuja merkittäviä teoksia on esim. rakkausromaani.



Kuvitusta renessanssikirjailija Giovanni Boccaccion Decameronesta noin vuodelta 1492.

 Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Renessanssin_kirjallisuus
Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus (2013)

3 kommenttia:

  1. Hei, tässä on Miguel de Cervantesin kuuluisan teoksen Don Quijoten juoni pääpiirteissään. Tutustuthan juoneen huolella ennen siihen liittyvän tehtävän tekemistä. (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Don_Quijote)

    Köyhä maalaishidalgo Alfonso Quijano (”hidalgo” on espanjalaisista aatelisarvoista alhaisin) menettää järkensä liikaa ritariromaaneja ahmittuaan ja päättää lähteä maailmalle taistelemaan vääryyttä vastaan ja puolustamaan sorrettuja. Hän ratsastaa vanhalla kaakillaan Rocinantella. Alfonso ottaa ritarinimekseen don Quijote Manchalainen ja pukeutuu ruosteiseen haarniskaan (”don” on korkeampi aatelisarvo ja ”quijote” on espanjaksi reisisuojus eli haarniskan osa). Aseenkantajakseen hän ottaa pelkurimaisen, viekkaan ja maalaisjärkeä käyttävän Sancho Panzan, joka nimittää isäntäänsä ”surullisen hahmon ritariksi”. Sancho on nykyaikaisin käsittein eräänlainen koominen apuri, sidekick.

    Don Quijote, lämminsydäminen ja herkkä herrasmies, on selvästi hourupäinen useimpien ihmisten mielestä ja herättää heissä ihmetystä ja hilpeyttä. Myös miehen ulkonäkö hämmästyttää: hän on luiseva ja kasvoiltaan laiha. Miehen posket ovat välillä niin kuopalla, että "niiden sisäpinnat suutelevat toisiaan". Hän luulee tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi, lampaita kääpiöiksi ja talonpoikaistyttöjä kauniiksi prinsessoiksi. Hän taistelee jättiläisiksi luulemiaan tuulimyllyjä vastaan ja kuvittelee, että naapurissa asuva maalaistyttö on Dulcinea Tobosolainen, kaunis neitsyt, jolle hän vannoo ikuista rakkauttaan ja uskollisuuttaan.

    Apuri Sancho Panzakin pitää isäntäänsä hulluna, mutta hän osallistuu leikkiin, koska toivoo rikastuvansa. Hän ja Quijote päättävät, että koska Dulcinea ei ole kaunis eikä tuoksu hyvältä, hänet on varmasti noiduttu ja sankarien tehtävänä on poistaa lumous. Parivaljakon elämänasenteiden, Panzan realismin ja don Quijoten idealismin vastakkaisuus, valottaa tapahtumia kahdesta näkökulmasta.

    Monien seikkailujen jälkeen yksi don Quijoten ystävistä päättää pakottaa tämän palaamaan kotiin retkiltään. Ystävä naamioituu ritariksi, voittaa vastustajansa Quijoten ja vaatii tätä luopumaan ritariseikkailuistaan vuodeksi. Don Quijote päättää ryhtyä maaseudulle paimeneksi mutta sairastuu. Kirjan toisen osan lopussa, kuolinvuoteellaan, don Quijote huomaa oman narrimaisuutensa ja tajuaa tekonsa hullutuksiksi.

    Teoksen ensimmäinen osa on muodoltaan hajanainen ja koostuu erillisistä seikkailuepisodeista. Toinen on sävyltään tummempi ja syvällisempi, ja se kuvaa päähenkilöiden psykologista kehitystä, mutta ei kuitenkaan luovu humoristisesta otteestaan.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Työnne on näyttävä kuvineen ja selkeine tekstiosuuksineen. Aivan olennaisin tieto tulee esiin alustuksessanne. Olisitte voineet suullisessa esityksessänne vielä kertoa enemmän renessanssin ajan humanismista ja yksilöllisyyden korostamisesta sekä muista renessanssin ajan ihmisten saavutuksista. Millaisessa maailmassa renessanssin aikaan oikein elettiin?

    Tuotte esiin tärkeimmät kirjailijat. Olisin kaivannut joukkoon vielä mainintaa Miguel de Cervantesista sekä hänen kuuluisimmasta teoksestaan.

    Esiinnyitte selkeästi ja rauhallisesti. Teitä oli mukava seurata ja esityksessänne oli kaikki vaadittavat työn osat. Myös näyttämänne video renessanssista antoi mukavasti lisätietoa tiiviissä muodossa. Olisitte toki voineet vielä itse kerrata yleisölle, mitä videossa kerrottiin.

    Työnne arvosana H 1/2.

    VastaaPoista